Takaisin kalenteriin

Pirosmani. Yksinäisen neron maailma

Pirosmani. Yksinäisen neron maailma

Aika: 23.03.19–11.08.19  10:00–18:00
Paikka: Mikkelin museo

Tunnetun georgialaisen taitelijan Pirosmanin – Niko Pirosmanašvilin (1862–1918) – maalausnäyttely. Pirosmanin ainutlaatuinen ja lumoava taide tunnetaan koko maailmassa. Hän oli yksi niistä taiteilijoista, joiden elämästä on tullut legenda ja jota on käsitelty niin merkittävänä vaikuttajana 1900-luvun avantgardessa, naivistisen taiteen edustajana, georgialaisen taiteen alullepanijana kuin kansallisen identiteetin symbolinakin.

Näyttelyssä on edustettuina kaikki Pirosmanin taiteessa merkittävät aihealueet: kaupunkielämä ja seremonialliset juhlat, eeppinen maalaiselämä, asetelmat, sielukkaat eläinhahmot sekä aikalaisten ja historiallisten henkilöiden muotokuvat. Pirosmanin maalaukset erottuvat tyylillään ja maalaustekniikallaan. Niissä kiehtovat myös vilpittömyys ja ulkoisen yksinkertaisuuden taakse kätkeytyvä syvyys ja monimerkityksisyys, jotka toisaalta muuttivat teokset ymmärrettäväksi tavallista kansaa edustaville tilaajille ja joilla toisaalta oli ilmestyksenomainen vaikutus 1900-luvun alun edistyksellisessä taiteessa.

Taidemaailman ulkopuolella kehittynyt ja työskennellyt mestari päätyi ns. korkeataiteen piiriin vuonna 1912, kun nuoren venäläiset taiteilijat Mihhail Le Dentu ja Kirill Zdanevitš ”löysivät” hänen työnsä. Pirosmanin maalaukset päätyivät venäläisen avantgarden näyttelyyn ja taidekritiikkeihin Moskovassa ja Pariisissa. Samalla hänestä alkoi kehkeytyä legenda köyhänä kiertolaisena ja kärsivänä nerona. Nykykäsityksen mukaan Pirosmanin tuotanto kuuluu 1900-luvun alun avantgardeen. Taiteilijan elinaikana hänen taiteestaan ammensivat voimaa ja rohkeutta nuoret Marc Chagall, Mihail Larionov, Natalja Gontšarova ja Kazimir Malevitš. Myöhemmin Pirosmanin kanssa on luovassa vuoropuhelussa ollut Pablo Picasso, nykytaiteilijoista mm. Kiki Smith, Andro Wekua ja Tadao Ando.

Ensimmäisen maailmansodan ja vallankumouksen seurauksena ilman tilaustöitä jäänyt taiteilija eli äärimmäisessä kurjuudessa. Vuonna 1918 hänen ruumiinsa löydettiin hänen viimeisenä majapaikkanaan toimineen talon kellarista. Pirosmanin kuoleman jälkeen kiinnostus hänen taiteeseensa itsenäistyneessä Georgian tasavallassa kasvoi räjähdysmäisesti, ja hänestä tuli kansallisen taiteen alullepanija ja georgialaisen kulttuurin symboli. Valtaosa taiteilijan tuotannosta on Georgiassa. Ulkomailla hänen teoksiaan on enimmäkseen yksityiskokoelmissa. Kansainvälinen kiinnostus Pirosmanin tuotantoa kohtaan on suurta, sillä Georgian hankalan geopoliittisen tilanteen takia hänen töitään ei pitkään aikaan pystytty lähettämään ulkomaille näyttelyihin.

Viron taidemuseon 100-vuotisjuhlan kunniaksi onnistuttiin pääsemään Georgian kansallisen muinaismuistojen suojeluviraston kanssa sopimukseen Niko Pirosmanin maalausten tuomisesta Viroon. Suurin osa maalauksista kuuluu Mirzaanin museon pysyvään näyttelyyn, joka ei ole aikaisemmin ollut esillä museon ulkopuolella. Johdantona Kadriorgin taidemuseon näyttelyyn toimii Pirosmanin graafinen muotokuva, jonka on tehnyt Pablo Picasso Pariisissa vuonna 1972.

Näyttelyn ovat järjestäneet Viron taidemuseo, Georgian kansallinen muinaismuistojen suojeluvirasto, Georgian kansallismuseo sekä Georgian Viron-suurlähetystö

Kuraattori: Aleksandra Murre
Näyttelyarkkitehtuuri ja graafinen suunnittelu: Peeter Laurits

Näyttelyä ovat tukeneet: Ravintola Pirosmani, Kaubamaja AS, Nordic Hotel Forum

Niko Pirosmanašvili. Nainen ja pääsiäismunat. 1916–1918. Niko Pirosmanašvilin valtiollinen museo – Georgian kansallinen kultuuriperinnön suojeluvirasto