Kellojen aika. Historiallisia kelloja virolaisista kokoelmista
Mikkelin museossa avautuu historiallisten kellojen näyttely
Perjantaina 25. toukokuuta Mikkelin museossa avautuu näyttely “Kellojen aika. Historiallisia kelloja virolaisista kokoelmista”. Näyttelyssä on esillä kelloja niin Viron taidemuseon kokoelmasta kuin yksityishenkilöiden kokoelmista. Näyttely antaa kuvan historiallisista kellotyypeistä sekä kellojen valmistukseen käytetyistä materiaaleista, tekniikoista ja koristelutavoista.
“Kellojen aika. Historiallisia kelloja virolaisista kokoelmista” -näyttelyä esittelee toimittajille näyttelyn kuraattori Kersti Kuldna-Türkson torstaina 24.5. klo 15.30.
“Näyttelyn yhtenä tavoitteena on antaa kuva siitä, millaisia kelloja virolaisissa yksityiskokoelmissa on ollut, ja useimmat museonkin kelloista ovat joskus kaunistaneet omistajiensa kotia”, toteaa näyttelyn kuraattori Kersti Kuldna-Türkson. “Museo on erityisen iloinen siitä, että yksityiskokoelmien kelloista saa kaiken lisäksi kuvan kellojen valmistamisen historiasta Virossa.”
Näyttelyssä pääsee ihailemaan Tallinnassa 1600-luvulla valmistettua erittäin harvinaista kelloa. Esillä on myös vuonna 1726 Tartossa valmistunut kaappikello, joka on lähes yhtä vanha kuin Kadriorgin palatsi. 1800-luvulla Tartossa ja Narvassa kootut kellot kertovat Viron monista kelloseppäkeskuksista. Kellojen valmistusperinne ei päättynyt vielä 1900-luvullakaan – esillä on Raplassa toimineen mestarin valmistama kello 1970-luvulta.
Yksityiskokoelmien kellot esittelevät myös ajannäyttäjien erilaisia käyttömahdollisuuksia. “Varsin omaperäinen on 1800- ja 1900-luvun taitteen kokoelma lähinnä Venäjän armeijassa palvelleille kuuluneista kelloista, joiden koristeet ja omistuskaiverrukset antavat kuvan virolaisten asemasta tsaarin Venäjän armeijasta, erilaisista aselajeista sekä tuon ajan ulkopolitiikasta ja liittolaissuhteista”, lisää Kuldna-Türkson.
Viron taidemuseolle on lahjoitettu arvokkaita kelloja, jotka ovat 1700- ja 1800-luvun johtavien ranskalaisten ja englantilaisten kelloseppämestareiden valmistamia. Näyttelyssä on esillä myös valikoima Viron taidemuseon kelloista. “1700-luvulla vauraamman talon ylpeys olivat suuret kaappikellot, joihin mahtui iso koneisto”, toteaa Kersti Kuldna-Türkson.
Erittäin koristeellisia ovat 1800-luvulla suosioon nousseet metalliset, posliiniset ja kiviset takkakellot runsaine veistoksellisine koristeineen ja maalauksineen. Siltä aikakaudelta ovat peräisin myös eri tarkoituksiin valmistetut kellot, vaikkapa kahvalliset matkakellot, joita oli helppo kantaa mukana, sekä pienet taskukellot.
Vanhinta kellotyyppiä edustavat näyttelyssä yksityiskokoelmaan kuuluvat aurinkokellot, jotka tosin ovat peräisin melko myöhäiseltä ajalta ja kertovat monimutkaisuudessaan mm. astronomian kehityksestä.
Näyttelyarkkitehdit: Tanel Veenre, Aldo Järvsoo.
Graafinen suunnittelu: Külli Kaatsin
Mikkelin museo kiittää seuraavia: antiikkiliike Idla Antiik, galleria RIOS, US Art Gallery ja muut kelloja näyttelyyn lainanneet yksityiskeräilijät.