Narvan mesenaatit. Lavretsovien taidekokoelma
Narvan museossa on Viron toiseksi suurin ulkomaalaisen taiteen kokoelma, jonka ytimen muodostaa Sergei ja Glafira Lavretsovin Narvan kaupungille testamenttaama kokoelma. Ivan Aivazovskin, Leo Lagorion, Vladimir Makovskin ja monien muiden tunnettujen venäläistaiteilijoiden töistä huolimatta sitä ei juuri tunneta Narvan ulkopuolella. Näyttely antaa yleiskuvan kokoelmasta, josta löytyy 1800-luvun lopun venäläisen akatemismin edustajien ja realistien töitä, mutta myös Narvassa työskennelleiden taiteilijoiden teoksia. Erillisen osion muodostavat nuoret virolaistaiteilijat, mm. Peet Aren, joita Lavretsovit tukivat heidän uransa alussa.
Lavretsovien kokoelma, jonka mesenaatti Sergei Lavretsov (1825–1906) testamenttasi Narvan kaupungille omaa nimeään kantavan museon ylläpitämiseksi, samoin kuin rahavaransa sekä talonsa osoitteessa Rüütli tn 104, on Viron oloissa varsin poikkeuksellinen. Sergei ja Glafira Lavretsovin kokoelmaan kuului kuvataiteen lisäksi taide-esineitä, kulttuurihistoriallisia ja etnografisia esineitä sekä mineralogista ja eläintieteellistä materiaalia. Kokoelman ytimen muodosti ja muodostaa edelleen maalauskokoelma. Lavretsovit ostivat taideteoksia lukuisilta Venäjän- ja Länsi-Euroopan-matkoiltaan näyttelyistä Pietarissa, taiteilijoiden ateljeista (mm. Ivan Aivazovskilta) tai taidekauppiailta, mutta tärkeä sija oli myös paikallisten virolaisten taiteilijoiden tukemisella sekä taideostoin että apurahoin. Näihin taiteilijoihin kuului sekä Pietarissa akateemista opetusta saaneita, ammatissa toimivia taiteilijoita (Peeter Heller, Nikolai Semjonov, Nikolai Lund ja Eduard Verber) että opintojensa ja taiteilijanuransa alussa olevia nuoria (mm. Peet Aren, August Jansen ja Ado Vabbe). Edustava valikoima Lavretsovien kokoelmasta on esillä ensi kertaa Tallinnassa.
Pjotr Heller. Turvakodin lasten esittely suojelijalle. 1892. Narvan museo