Pelastettu pyhyys. Ikoneja Nikolai Kormašovin kokoelmasta
Taiteilija Nikolai Kormašovin (1929–2012) ikonikokoelma on monessa mielessä poikkeuksellinen. Pelastettu pyhyys ei ole pelkästään näyttelyn otsikko, vaan kuvaa pitkäaikaista uhrautuvaa toimintaa ja elämänfilosofiaa kokoelman synnyn taustalla. Nikolai Kormašov, jonka matkalla taiteilijaksi oli monia kohtalokkaita käännekohtia, ehti itsekin pelastaa monia jo tuhoon tuomittuja pyhäinkuvia. Tämä harvinaisia ikoneja sisältävä kokoelma on syntynyt retkillä Pohjois-Venäjälle, taiteilijan syntymäkotiin Muromissa sekä vaikeasti saavutettaviin vanhauskoisten kyliin. Näyttely kertoo tarinoita ikonien löytämisestä, niiden mutkikkaista kohtaloista ja merkityksestä 1900-luvun jälkipuoliskon taiteessa ja henkisessä kulttuurissa.
Näyttelyssä on esillä yli 150 ikonia 1400-luvulta 1900-luvulle. Joukossa on niin taiteellisesti korkeatasoisia ikonostaasien ikoneja kuin kansanomaisempia ikoneja maakunnista. On sekä perinteisiä pyhäinkuvia että ainutkertaisia ikoneja, joiden ikonografinen tausta on harvinaisempi. Moskovassa toimivan Rubljovin mukaan nimetyn vanhavenäläisen taiteen museon johtavan tutkijan ja tämän näyttelyn neuvonantajana toimineen Natalia Komaškon mukaan Nikolai Kormašovin kokoelma kuuluu tieteellisesti antoisimpiin yksityiskokoelmiin ja Kormašov merkittävimpiin keräilijöihin, joita hän on tavannut. Nikolai Kormašovin ikonikokoelma ja sen kohtalo heijastavat eri lähestymistapoja ikonien keräämiseen ja vanhavenäläiseen taiteeseen 1900-luvun jälkipuoliskolla. Vuonna 1971 Viron taidemuseossa järjestettiin Kormašovin kokoelman ikoninäyttely, joka oli ensimmäinen yksityiskokoelman ikoninäyttely Neuvostoliitossa. Jälkeenpäin arvioiden se oli hyvin rohkea teko, sillä taiteen keräämisen sinänsä saattoi tuolloin helposti tulkita myös laittomaksi toiminnaksi. Sitä seurasivat näyttelyt Moskovassa (1974) ja muualla. Nikolai Kormašov järjesti Mikkelin museon salissa upean ikoninäyttelyn vuonna 1997, ja valtaosa silloin esillä olleista pyhistä kuvista on esillä nytkin. Merkittävänä tutkimusaiheena Kormašov nosti esiin virolaisen ikonitaiteen, jolle oli omistettu Kadriorgin taidemuseossa 2011 järjestetty näyttely perusteellisine näyttelyjulkaisuineen.
Nikolai Kormašovin kokoelma syntyi ja kasvoi orgaanisesti, hän ei myynyt eikä vaihtanut ikoneja kokoelmastaan, vaan jokainen hänelle päätynyt ikoni löysi ajan myötä sille tarkoitetun paikan ainutkertaisessa kokonaisuudessa. Ikonien kerääminen oli erottamaton osa hänen toimintaansa taidemaalarina, ja se kietoutuu tiiviisti hänen ja kaikkien hänen perheenjäsentensä elämään, arvoihin ja kohtaloon.
Näyttelyn kuraattorit: Orest Kormašov, Andrei Kormašov
Koordinaattori: Aleksandra Murre
Näyttelyarkkitehti: Andrei Kormašov